Irene was here & vastauksia Annamin kysymyksiin

Kirjasähkökäyrän Mai ojensi minulle tällaisen suloisen kukkasen, kiitos kaunis. Haluan ojentaa tämän kukkasen teille kaikille siellä ruudun takana, jotka jaksatte lukea kirjoituksiani ilman, että menette saunan taakse vihtomaan itsenne hengiltä. (Ja te, jotka olette menneet... anteeksi!) Kiva kun olette täällä! (Ja rauha heidän sieluilleen, jotka vihtoivat itsensä ikiuneen.)

Edit: Myös Cilla muisti minua tällä kukkasella, kiitos, kiitos!

Anna minun lukea enemmän- blogin emäntä Annami puolestaan muisti minua kirjallisuusaiheisilla kysymyksillä. Kiitos niistä, näihin on pakko vastata, sillä ne ovat niin houkuttelevan mielenkiintoisia!

1. Millainen on suhteesi kauhukirjallisuuteen? Rakastatko pelotella itseäsi kirjojen avulla vai sivuutatko kauhukirjat liian pelottavina?

Miten sopiva kysymys! Minä olen naimisissa kauhukirjallisuuden kanssa. Minä olen rouva Kauhukirjallisuus. Shokeeraavaa, eikö totta? Stephen King on todennäköisesti isäni rinnakkaisessa todellisuudessa.

2. Mikä kirja on sinulle elämäsi merkittävin?

Hmm, huomaan, että alan toistaa itseäni. Musta torni, Musta torni, Musta torni... Stephen King, Stephen King, Stephen King... Mikäli en saa unta, lasken mustia torneja, ja haa! Painajaiset tulevat heti!

3. Menetkö kirjastoon aina tarkan kirjalistan kanssa vai harrastatko herätelainaamista?

Sekä että. Aikaisemmin, hurjassa nuoruudessani, ebl. aikoina (eli ennen blogia, ajatella, elämää oli ennen blogia, vaikka sitä on vaikea ymmärtää) en harrastanut kirjalistoja, sittemmin jbl. (jälkeen blogin) olen useimmiten kirjastossa jonkinlainen suunnitelma päässäni/kädessäni, mutta herätelainaustakin tapahtuu.

4. Kehen kirjan henkilöön samaistut eniten?

Vaikea kysymys, mutta vedän taas Musta torni-kortin esiin - se on varsinainen ässä hihassani - ja vastaan että Roland Dechain, sillä jos totta puhutaan, minä olen tämän maailman viimeinen naispuolinen revolverisankari. Toinen vaihtoehto on Oi, mäyriäinen. Koska olen suloinen.

5. Jos et bloggaisi kirjoista, mistä bloggaisit? Vai bloggaisitko yhtään mistään?

Minulla voisi olla jumppapirkko/fitness/terveellistä ruokaa/OMG I´m so awesome-blogi, mutta luulenpa, ettei minulla olisi. En halua levitellä elämääni blogissa aivan sellaisella tavalla kuin tuon kaltaiset blogit yleensä vaativat.

6. Mikä on rakkain lapsuuden kirjasi?

C.S. Lewis: Velho ja leijona. Edelleen hyvin rakas.

7. Mitä kirjallisuusgenreä kartat parhaasi mukaan vai oletko täysin kaikkiruokainen lukija?

Kaikenlaista ihqudaaTwilightFiftyShadesofGreyHarlekiinimeininki-yms. imelyyttä kartan ihailtavalla taidolla. Sanoisinko myös, ettei sotakirjallisuus ole vahvin lajini. Tai eräkirjat ja kovin poliittiset kirjat. Jne. Jne. Kartan siis kaikkea mahdollista, jos se tuntuu hyvältä.

8.  Mikä on paras kirjan pohjalta tehty elokuva?

Prestige. En ole lukenut Christopher Priestin kirjaa. Haluaisin kyllä joskus lukea. Mainittakoon, että Rita Hayworth-Avain pakoon sekä Vihreä maili kuuluvat niin ikään suosikkeihini. Ja ei, niitä ei ole tietenkään kirjoittanut Stephen King.

9. Oletko ikinä haaveillut kirjailijuudesta vai onko lukijan rooli ollut aina sinulle omempi?

Hahaa! Todellako? Kysytäänkö tätä minulta? Taisin olla jotain seitsemäntoista, kun tiesin, että jonain päivänä minusta tulee kirjailija. En ole sitä vielä tänä päivänäkään, mikäli kirjailijuutta mitataan julkaistuilla romaaneilla, mutta sydämessäni tiedän, että olen kirjailija enkä mitään muuta, ja tulen aina olemaan, hallelujaa ja aamen, vaikka minulta ei ikä päivänä julkaistaisi yhtään kirjaa. Tämä tammikuu on ollut hämmästyttävän tuottelias kuu pitkästä aikaa, ja olen kirjoittanut joka himputin päivä. Yhden tarinan tekeleen olen jo yökkinyt ulos sisuskaluistani, ja seuraavaa lähdin heti työstämään, sillä minulla on tällä hetkellä valtava vimma kirjoittaa se ulos minusta, tuo viettelevä, hullu tarina, jonka tie häämöttää edessäni, ja jota pitkin aion kulkea, vaikka suurin osa siitä on pimennossa. Mutta onneksi minulla on otsalamppu.  

10. Mikä on suosikkisi lukemistasi klassikkokirjoista?

Minä olen surkea klassikoissa, enkä aina edes tiedä, mitä kirjaa pidetään klassikkona ja mitä ei. Mutta Velho ja leijona, klassikko, eikö totta?

Nappaa haastekysymykset mukaasi, jos haluat! Hip hei, ja seuraavaan kertaan!