Irene täällä hei. (Anteeksi otsikko, mikäli lätkäpelin lopputulos kirpaisee kovasti.) Olen taas levittämässä liikkumisen ilosanomaa; viimeksi toin tuulahduksen Amerikasta ja nyt, ihanaa, Ruotsi, ihanaa, naapurimaasta. (Tosin molemmat kirjan tyttäret asuvat vakituisesti New Yorkissa.) Bodylicious! Näin saat unelmavartalon, lupaavat Sofi Fahrman ja Julia Fors, neidot kuin kaksoset, mutta jotka käsittääkseni eivät ole sukua keskenään. Sofi on muotitoimittaja ja hänellä on suosittu Sofis Snapshots -blogi. Julia on Aftonbladet-lehden terveystoimittaja ja bloggaaja. Nämä kaksi hehkeää Elovena-tyttöä päätti lyödä blondatut (?) hiuksensa yhteen ja toimittaa yhdessä kirjan, jotta me kaikki voisimme näyttää heiltä. (Tästä voidaan tietenkin olla montaa mieltä, että haluammeko me kaikki todella näyttää heiltä.)
Bodylicious! Näin saat unelmavartalon on värikäs ja selkeä, nopealukuinen katsaus terveellisempään elämään. (Minä luin sen melkein yhdeltä istumalta.) Ja on kuvia! Tadaa! Kirja on pullollaan kauniita, hyvälaatuisia kuvia, niin että tuntuu kuin selailisi tavallista paksumpaa aikakauslehteä. Gretchen Reynoldsin kirja keskittyy pitkälti liikunnan ja ravinnon tieteelliseen puoleen, kun taas Ruotsin tytärten terveysopas on sangen pinnallinen, mutta viihdyttävä sellainen, ja toki kirjan kansien väleistä löytyy myös hyödyllistä tietoa.
Toisessa osassa lähdetään Julian ja ruokavalion matkaan. Julia opastaa minkälainen ruoka tukee liikunnallista elämäntapaa ja sujauttaa muutamia kivoja reseptejä kaupan päälle. Julia painottaa puhtaan ruoan merkitystä, täysjyvän, proteiinin, vihannesten ja hedelmien muodossa, mutta ei suinkaan määrää hörppimään sellerismoothieta loppuiäksi, vaan joskus saa herkutella. Julia ja Sofi noudattavat molemmat niin kutsuttua 80/20 sääntöä: silloin kun 80 prosenttia ruokavaliosta on ravinnerikasta ruokaa, voi loppujen prosenttien kohdalla ottaa hiukan rennommin.
Bodylicious- Näin saat unelmavartalon on aurinkoinen, hauskoja ja käytännöllisiä vinkkejä sisältävä teos, josta löytyy ripaus glamouria, mutta se onnistuu silti säilyttämään reippaan maanläheisen ja letkeän otteen. Kunnossa pysyminen ei ole niin vakavaa puuhaa! Julian ja Sofin asenne aktiiviseen elämäntapaan on juuri oikea; treenataan, pidetään hauskaa, syödään terveellisesti ja hyvin, ja välillä napataan se paheellinen kermaleivos pullapuodista mukaan, jos siltä tuntuu. Kokeneelle kehäraakille (siis minulle) kirja ei tarjoa ihmeitä, mutta sitä on mukava lukea ja katsella ja sen seurassa piristyy takuulla. Meno on niin raikasta, että taisin muutua ruotsalaiseksi. Ehkäpä. Pitänee värjätä tämä pikimusta tukkani (ja pikimusta mieleni) blondiksi.
Kun muutin New Yorkiin kolme vuotta sitten, kookospähkinävesi oli kaikkien huulilla, mutta minulle se oli uutta. Mehubaarissa lojui kasoittain kookospähkinöitä, ja kaikki tilasivat erilaisia sekoituksia niistä. Ensimmäiseen juomaani annokseen oli sekoitettu mustikkaa ja banaania, ja voin tunnustaa, että se oli rakkautta ensi kulauksella. Nykyään minulla on aina kookospähkinävettä jääkaapissa, ja juon sitä mielelläni treenin jälkeen.
Alkuteos: Bodylicious! Så får du din drömkropp 2012
Julkaistu Suomessa: Nemo 2013 (arvostelukappale)
Sivumäärä: 160
No ehkä tämä kirja jää minulta selailematta...Kuntolehti alkoi lähetellä minulle kalliita lehtiä eikä millään uskonut, että en ole tilannut, enkä aio maksaa niitä lehtiä enkä edes katso niitä...
VastaaPoistaTuolla koiralenkillä näkee niitä normaaleja kuntoilijoita ja ihan mielenkiintoista on seurata keväisin, kun rouvat ovat patistaneet herrat kuntokuurille...oma mies otti vitsinä, kun sanoin, että juostaan kesällä puolimaraton...no juoksen sitten koiran kanssa joka päivä...
Oho, onpa omituista käytöstä lehdeltä. Toivottavasti homma on järjestynyt.
PoistaHihhih hii, vai rouvat patistaa herransa lenkille. =D Hieno juttu, jos maratonille aiot, minulla eivät polvet eikä mieli (tylsistyn) kestä kovin pitkään juoksemista. Intoa lenkkipoluille!
Hei ja heleätä helmikuuta!
VastaaPoistaKävin äsken suorastaan ahmimassa kaikki uusimmat postauksesi ja noukkimassa luku-inspiraatioita tuosta vain.
Itse en ole mikään suuri lätkäfani joten uusin,hersyvä otsikkosi sai hymyn huulilleni;-) Sietää niiden sinikeltaisten tänään tuulettaakin, syntyihän tänään se melkein-prinsessakin sinne kuninkaalliseen sukuun-lätkästä nyt puhumattakaan.
Mutta asiaan! Tästä erittäin inspiroivasta kirjaesittelystä suorastaan kuule innostuin, ihanaa, kerrankin iloista meininkiä. Ei tällainen aikuinen nainen enää millään sellerismoothiella halua elää mutta kaikki muu millä voi tsempata itseään parempaan kuntoon, on lukemisen arvoista;-).Kiitos siis Irenelle, hih, pitäiskö sut nimetä "kaikkien bloggajien personal traineriksi"? Nim. Kiitos lisää samaa aihepiiriä koskevia juttuja toivomme kovasti.
Mukavaa ja rentoa viikonloppua!
Hei Jaana ja kiitos kiitos, samoin sinulle makoisaa helmikuuta! Helmikuu on yksi lempikuukausistani, harmi vain, ettei nyt ole ollut lainkaan hienoja helmikuun kelejä, joita aina vuoden odotan... Jospa ne tulisivat tällä kertaa ensi kuun puolella. =D
PoistaKiva kuulla, toivottavasti löytyi jotain mukavaa vinkkiä.
Minä olin nuorempana aika kovakin lätkätyttö, mutta en enää jaksa. Ikä painaa, hah hah haa! Tulokset yhä kiinnostavat jossain määrin, (siis Leijonien) mutta en jaksa enää katsoa pelejä. Mutta myönnän, ettei minua kirpaissut yhtään tappio, elämässä on isompiakin asioita kuin jokin jääkiekko. =D
Mahtavaa, jos kirja sai sinut inspiroitumaan! Tämä kirja on ihan kiva pakkaus, vaikka kuten jo postauksessa mainitsin, ei tämä kauheasti tarjoa mitään uutta himoliikkujalle. Juu, juu, kyllä minä voin tsempata teitä muita, pitäiskö oikein alkaa laittaa omia treenivinkkejä tänne, hih hih hii. =D Jos minulla ei olisi kirjablogia, minulla saattaisi olla fitnessblogi tai vastaava. Ehkä. Jos ei sinne tarvitsisi laittaa omaa naaman kuvaa. =D
Kiitos, mukavaa viikonloppua!
Ei kuullosta ihan mun kirjalta mutta toi kookosvesi oli kyllä kamalinta mitä olen koskaan juonut. Ostin sen kun "kaikki" kehuivat sen terveellisyyttä ja kerran sitten treenistä tullessa huitaisin sen bussissa naamaani ja meinasin oksentaa! Olin odottanut jotain ihanaa makuelämystä mutta katin kontit, se maistui tunkkaiselta ja joltain jota en osaa kuvata. Enkä mä ole edes nirso. :))
VastaaPoistaHarmi, ettei kookosvesi ollut sinun juttusi! Minä en ole sitä vielä maistanut, vaikka olen kyllä harkinnut. Pitää suhtautua asiaan varauksella, sitten kun päätän maistaa... =D
Poista