.

.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kaksitoista kirjaa, joita ei pidä lukea riippukeinussa



Hyvät ihmiset. Blogeissa on kiertänyt 12 kirjaa riippukeinuun - kesälukemisen vinkkauslistoja. Homma on lähtöisin blogista X ja listoja on myös tehty blogeissa Z, Y ja Q. (En nyt jaksa.) Tein vastaavan tyylisen listan pari vuotta sitten. (Jos tekisin nyt uuden, kirjat voisivat olla hyvin toisenlaisia.) Aion olla tällä kertaa päinvastainen ja listata kirjoja, joita ei suinkaan kannata kantaa riippukeinuun. Tai ei välttämättä muuallekaan. (Lukeeko joku muka oikeasti kirjoja riippukeinussa?) Jokaisen kirjan yhteyteen laitan pienen pätkän aikoinaan kirjoittamastani arvostelusta. Here we go.

Mark Helprin: Talvinen tarina  Kirja, joka on kaikkialla eikä missään.  

Ali Shaw: Tyttö joka muuttui lasiksi "Rakkaustarina" on täysin tunteeton kahden nukkeihmisen (okei, se toinen on lasia) nuhjaantunut ja kömpelö lääppimisyritys.

Anne B. Radge: Aion tehdä sinut onnelliseksi Vai haluaako joku muka lukea kymmenen eri työvaihetta WC:n pesemisestä tai lattian luutuamisesta? (Sitä varten siivousoppaat ovat olemassa, rouva Ragde.)

Julie Orringer: Näkymätön silta Neiti Orringer kiinnittää liikaa huomiota joutaviin yksityiskohtiin; vai mitä sanotte siitä, että lukija on periaatteessa itseoppinut arkkitehti sadanviidenkymmenen sivun jälkeen?

Charles Dickens: Kolea talo Mikä taival! Niin viipyilevän hidas kertomus, että huhheijaa! Dickensin jaarittelu ei ollut minulle sitä oikeanlaista, että olisin jaksanut innostua kirjasta. 

Raymond Khoyry: Merkki Puolipuuduksissa suorittamani lukemisen myötä huomasin kiinnittäväni huomiota tiettyihin sanavalintoihin, jotka ponnahtelivat esiin kuin vieteriukot kerta toisensa jälkeen. Roikale. Kova korsto. Älysi. Stemmasi. Stoalaisesti. Huoh. Tiedän, että omalle kirjoittamiselleen voi tulla sokeaksi sokeaksi sokeaksi, niin ettei huomaa toistavansa itseään, mutta silti. Huoh. Sokeaksi.

Steve Alten: Mayojen testamentti Amerikan ihme-Steve on herra Yksityiskohtien yksityiskohta. Vai mitä sanotte tästä? Alueen sisäpuolella on neljä amerikkalaista MI-A2 Abrams- panssarivaunua puolustusasemissa Kukulcánin pyramidin sivuilla. Niin. Mitä me teemme tuolla MI-A2 Abrams-tiedolla? Kuinka monta panssarivaunuasiantuntijaa on olemassa ylipäätään koko maailmassa? Kolme?

Elif Shafak: Rakkauden aikakirja Rakkauden aikakirja on uskonnollisuutta, hengellisyyttä ja mystiikkaa valuttava teos, joka on loppujen lopuksi vain koreampiin vaatteisiin puettu suhteellisen kevyt rakkaushuttu, otsahelminauhoja, silkkialusasuja, kajalilla reunustettuja silmiä.

Rebekka Stott: Korallivaras  Ehkä Stottia on kiehtonut ajatus laittaa yhden kirjan sisään mahdollisimman monta eri kirjaa: Hei, baby, saat viisi yhden hinnalla! Sillä Korallivarkaan parissa tulee tunne, että teokseen on yritetty sulloa matkaopas, historian ja biologian oppikirjat, lokikirja sekä ranskan sanakirja, josta on kaiken huipuksi unohtunut suomennos pois.

Johan Theorin: Hämärän hetki Mutta yhdessä verkkaisen etenemisen kanssa kokonaisuus alkaa pian hajota, löystyä; vene, joka alkupuolella tarinaa kelluu tukevasti omassa satamassaan, irtoaa ja lähtee ajelehtimaan, loputtoman seesteiselle merelle, missä ei näy mielenkiintoisia asioita, vaan sitä huomaa tuijottavansa sinistä taivasta ja odottavansa, milloin veneajelu oikein päättyy.

Paul Auster: New York-trilogia  Trilogia on käsittääkseni arvostettu teos. Jeps. Okei. Jos New York on yhtä kuin ohut kulissi sumun peitossa, ja se on arvostettavaa kirjallisuutta, niin en kai minä voi sille mitään.

Minette Walters: Kuvanveistäjä Walters on uskomattoman kömpelö ja kliseinen romantiikan virittelijä; lady Walters, saanko kysyä, että minkälaisia ne teidän oikeasti romanttiset novellit sitten ovat? En ehkä halua kuulla vastausta. Pelottaa liikaa.

Mutta tietenkin kehotan teitä olemaan eri mieltä ja lukemaan näitä kirjoja riippukeinuissa ja kiikkutuoleissa ja maailmanpyörissä, ja kun olette niin tehneet, voitte tulla kertomaan minulle, että kuinka väärässä olen. Totta kai ei sovi unohtaa sitä tosiasiaa, että jos teillä onkin mielessänne pienet unet siellä riippukeinussa, niin nämä kirjat ovat hyviä unilääkkeitä. Tai älyttömiä piristeitä! Mistä sitä tietää. Sitten voitte tulla syyttämään minua siitä, että valvotin teitä koko kesän.

Olen vasta puolivälissä nykyisen kirjani on mammuttini - lukemisen parissa. Leppoisaa kesää!





   

24 kommenttia:

  1. Hihiii ihan loistava listaus! Nimimerkki Kolea talo ollut kesken viisi viimeistä vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kiva! =D Ooh, itse sain Kolean talon noin kolmen viikon aikana luettua. Ehkä sinäkin vielä. =D

      Poista
  2. Hyvä lähtökohta :)

    Näistä olen lukenut vain Kuvanveistäjän ja Kolean talon, kumpaakaan en riippukeinussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jei. =D Kumpikaan noista lukemistasi ei ole varsinaisesti huonoja kirjoja, minua ne vain pitkästyttivät.

      Poista
  3. Olipa mainio postaus!

    Orringerin olen listaltasi lukenut ja täytyy myöntää, että minä taas nautin suuresti siitä pienestä arkkitehtikoulutuksesta tarinan ohessa ;)

    Riippukeinussa olen lukenut viimeksi viitisen vuotta sitten Harry Potteria. Voisin lukea joka kesä, jos sellainen olisi johonkin kiinnitettävissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sinä rohkea riippukeinussalukija! =D

      Minä aivan pakahduin Orringerin parissa. Siis negatiivisessa mielessä. Yksityiskohtainen kerrontakaan ei haittaa, mutta Orringerin tarinakaan ei vetänyt, ja sitten se jatkuva "päteminen" alkoi puuduttaa. =D

      Poista
  4. Heheh, hyvä lista! :D Shaw'n ja Stottin olen lukenut, olivat ok, Alten jäi kesken aika alkuvaiheessa. Muutama muu olisi hyllyssä odottamassa riippukeinua tai jotain muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän. Nuo molemmat kirjat olivat minulle kyllä melkoisia kauhuja. =D Alten oli melkoista touhua, mutta kyllä sen kanssa kuitenkin jotenkin viihtyi.

      Poista
  5. Minä olen näistä lukenut vain Waltersin Kuvanveistäjän, josta kyllä pidin (niin kuin monista muistakin Waltersin romaaneista). Muut mainitsemasi eivät koskaan ole edes päätyneet/päässeet lukulistalleni. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun dekkaripääni on vain niin hmm... heikko? vaatelias? helposti ärsyyntyvä? en sitten yhtään jaksa näitä dekkareita, mutta jaksan silti aina yrittää? You know, sitä rataa, joten Minetten kirja ei oikein uponnut. Siinä oli minusta kiehtova aihe, mutta toteutus oli minusta vähän plääh. Hei, hyvä, olet selvästi oikeilla jäljillä lukulistasi kanssa! =D

      Poista
  6. Voi ei, Irene, ihan paras lista!

    Loistavaa, säästit mut muutamalta "harhalaukaukselta"; muutama listassasi mainittu opus on nimittäin ollut mun nk.lainauslistallani. Saanpa unohtaa ne mokamat, saman tien;-)

    Ihanaa kesäkuun jatkoa ja leppoisia lomapäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, mukava kuulla! =D

      Tokihan aina pitää tehdä kirjapäätökset oman intuitionsa mukaan. Näistäkin voi aivan hyvin jokin maittaa toiselle varsin hyvin.

      Kaunista kesää sinullekin!

      Poista
  7. Kiitos päivän nauruista, loistava lista!!

    VastaaPoista
  8. Hahhah Irene, komppaan muita: ihan paras lista! Noista moni on päänsisäisellä lukulistallani, ja tämän juttusi luettuani Kolea talo ja Hämärän hetki alkoivat jotenkin mystisesti kuulostaa aivan minun kirjoiltani. Otan tämän siis vakavana suosituksena. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhihhii. =D Thank you, dear. Tiedätkö, nuo saattavat ollakin sinun kirjojasi. Muistelenkin, että viipyilevät tarinat ovat mieleesi, ja oh boy, nuo kyllä viipyilevät! =D Kumpikaan kirjoista ei ole susihuono, molemmat mainioita kirjoittajia, mutta minulle SO boring. =D

      Poista
  9. Virkistävä näkökulma aiheeseen ;) Kolea talo ja Radgen siivousopas ovat aikanaan jääneet kesken, ja nyt tiedän, miksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pitää aina olla vähän vastarannan kiiski jne, se virkistää. =D En ihmettele, että ovat jääneet kesken, en yhtään!

      Poista
  10. Hyvät perustelut! Sisältääkö Radgen kirja todella kymmenittäin kuvauksia vessan siivouksesta? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän minä (koska olen minä) tietysti vähän tässä kärjistän, mutta kirjan alkupuolella varsinkin siivouskuvailua riittää. =D

      Poista
  11. Kiva lista :) Minusta on kiva saada vinkkejä, mitä ei kannata lukea.

    VastaaPoista
  12. Olipa virkistävä lukea tämmöinen ei-suositteleva lista :)

    Listalta olen lukenut Rakkauden aikakirjan, joka hieman yllättäen oli minusta aika ihana. Paria mainitsemaasi olen miettinyt lukevani (Orringer ja Theorin nyt ainakin). Alteniakin olen miettinyt, en kyllä yhtään muista enää, että miksi (ja tuo panssarivaunusitaatti kuulostaa luotaantyöntävältä)...

    Ilmoittaudun riippumattolukijaksi :D Kyseiseen vempeleeseen vain on aika lailla tunkua, pitäisi tehdä vuorot (kunhan sää vain lämpenisi)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinkin päin joskus. =D

      Toki pitää aina mennä omalla nokkatuntumalla. Orringerin kirjasta monet ovat pitäneet, mutta minä en jaksanut siitä innostua. Samoin Theorin taitaa maistua monelle, minä pitkästyin siihen jahkailuun. =D Altenin kirja oli ihan jees actionscifipläjäyksenä, mutta oli siinä kieltämättä vähän liikaa tuota nippelitietoa.

      Ooh, hieno homma! En ole tainnut koskaan edes kokeilla riippumattoa, että mistäs minä tiedän, kuinka mukavaa sellaisessa on lukea. Juu, kesä saisi alkaa myös tuntua kesältä eikä vain näyttää... =D

      Poista