.

.

lauantai 31. lokakuuta 2015

Suosikki tv-sarjat osa 4: 2010-luku


Televisioseikkailuni siirtyvät viimein tuoreimmalle vuosikymmenelle. Mitkä sarjat ovat lämmittäneet sydäntäni viime vuosina? Katsotaanpa, kuinka problemaattista tästä tällä kerralla tulee, varmasti löytyy sarjoja, jotka ovat alkaneet 2000-luvun puolella, mutta jotka tuon vasta tälle listalle. Tai esimerkiksi puolestaan Buffy, vampyyrintappajan, Angelin ja Siskoni on noidan voisin tuoda tällekin listalle, koska olen näitä sarjoja katsellut toistamiseen tänä vuonna ja fanittanut sarjoja yhtä paljon (tai ehkä enemmänkin) kuin ensimmäisellä kerralla. Mutta yritetään olla suunnilleen näillä uusimmilla vuosilla.

1. Doctor Who Tietenkin. Numero yksi kaikista. Olen katsellut ensimmäistä kautta lukuun ottamatta sarjan kaudet tällä vuosikymmenellä, joten minulle sarja on ehdottomasti viime vuosien juttu, siitä huolimatta, että sarja alkoi Briteissä vuonna 2005. Täällä lisää hehkutusta rakkaudestani Doctor Who:ta kohtaan. Mainittakoon että tuoreimmasta yhdeksännestä kaudesta olen jo nyt pitänyt enemmän kuin kahdeksannesta kaudesta yhteensä. Nice.

2. Orphan Black Tämän vuoden superlöytö. Luin jostakin tästä kanadalaisesta dobbelganger-sarjasta (muistaakseni viime vuoden puolella) ja painoin sarjan mieleeni - harmittelin, että sarjan ensimmäinen kausi oli esitetty Yle:llä, enkä ollut siihen sattunut silloin törmäämään. Ei huolta, Netflix saapui pelastajaksi, ja olen sieltä katsellut sarjan kolme kautta. Mielettömän hyvä sarja. Pääosan esittäjälle Tatianna Maslanylle pitäisi antaa kaikki maailman Emmy-palkinnot ja muutama muu siihen päälle.

3. Orange Is the New Black Tämä naisvankilasarja koukutti minut täysin toissa kesänä. Loistava kombinaatio draamaa ja huumoria. Värikkäitä hahmoja on kiinnostavaa seurata, ja vaikka heitä on paljon, heihin pääsee tutustumaan hyvin, kiitos pidemmän jaksominuuttimäärän. Uusimman kolmannen kauden katselin kesällä ja pidän yhä oranssien naisten maailmasta oikein paljon.

4. Fringe-rajamailla Ei ole mikään yllätys, että tämä eräänlainen Salaisten kansioiden pikkusisar nousi myös minun suosikikseni. Walter Bishop sulatti sydämeni heti alusta alkaen ja hän onkin yksi suosikkihahmoistani kautta aikojen. Asteroix, Asterix, Asteroid, Astral, Ashton... Astrid? Joshua Jacksonia olin ennen Fringeä nähnyt vain Dawson´s Creekissä, joten hänen kanssaan meni hetki ennen kuin totuin häneen Peterinä.

5. Being Human (UK) Tämän sarjan viisi kautta katsoin talvella. Aluksi sarja tuntui hieman hitaalta, mutta pikkuhiljaa lämpenin sarjalle ja onneksi niin, sillä sarja osoittautui mahtavaksi. Brittiläistä taattua supernatural-draamaa, kummituksia, vampyyreita, ihmissusia. Voisi kuvitella, että kaikki on sitä samaa ja kulunutta, mutta Being Human on erilainen, tyylikäs, hauska ja syvällinen. Tästä on tehty amerikkalainen versio, mutta en ole uskaltanut siihen kajota. Ja Michael Socha <3.

6. Black Mirror Mustan peilin bongasin Yle Areenasta viime syksynä. (Jos muistan oikein.) Tämä miniscifi-sarja sisältää vasta seitsemän itsenäistä noin tunnin mittaista jaksoa, mutta noista lähes jokainen on sellaista OMG WTF-meininkiä. Sarja lisättiin hiljattain Netflixin valikoimaan, ja löysinkin Wikipediasta tiedon, että Black Mirror saa kaksitoista uutta jaksoa. Jei!

7. Dollhouse Josh Whedonin luomaa Dollhousea ei tehty kuin kaksi kautta, mikä tuntui liian vähältä. Nukkekodin idea oli niin kiehtova ja omaperäinen, että sarjan olisi suonut saavan enemmän aikaa kasvaa, kuka tietää, miten hienoksi kokonaisuudeksi. Eliza Dushku on hurmaava, vanha tuttu jo Buffyn ja Pelastajan ajoilta. Toinen Buffyn jälkeinen Whedonin luomus Firefly (jonka olen katsonut vasta tänä vuonna) oli sekin lupaava, mutta Dollhouse on enemmän mieleeni.

8. Prisoner´s Wives Vankien vaimoja seurasin viime syksynä (Yle Areenasta löytyi myös tämä helmi) ja tämä huikean väkevä brittidraama lumosi minut kauttaaltaan. Sarjaa on tehty vain kymmenen jaksoa, mutta jokainen jakso on täyttä rautaa, noin tunnin verran priimatelevisiota. Mielettömän hyvät näyttelijät tekevät huipputyötä.

9. Misfits Ja lisää brittejä. Tämänkin hilpeän hassun sarjan ehdonalaisessa työskentelevistä brittinuorista (with a twist) olen katsellut tänä vuonna, kaikki viisi kautta. Luin jostain että Misfits on kuin Heroes + Skins, ja kieltämättä, aika hyvä määritelmä. Hulvaton ja hiukan räävitönkin sarja, ja varsinkin sarjan alussa mukana olevat nuoret ovat aikamoisen mahtavaa televisioseuraa.

10. The Leftovers Tuorein uutuussarja löytö viime kesältä, jolloin Yle näytti tämän amerikkalaisen mysteeridraamasarjan ensimmäisen kauden. Olin alusta asti aivan häkeltynyt. En oikeastaan edes tiedä mitä tapahtui. Sarja on melko hidas, mutta siinä on jotain selittämätöntä. Hypnootttista. Maagista. Se tunnelma. Jotkut ovat kritisoineet sarjaa siitä, ettei siinä selitetä asioita tarpeeksi; minä taas olen katsellut sarjaa hyvillä mielin siitäkin syystä, että se laittaa kunnolla ajattelemaan.  


Erikoismaininta: Torchwood  Doctor Who:n spin off-sarja, johon tutustuin kunnolla vasta viime keväänä. Todella hieno, synkempi versio Doctor Who-maailmasta, ja tätä sarjaa ei ainakaan voi enää kutsua children´s show´ksi, vai voiko muka?                    

Näitäkin sarjoja olen katsellut ja suurimmaksi osaksi pitänyt, löytyykö joukosta teidän suosikkisarjojanne?

My Mad Fat Diary (Ihan parasta brittiteineilyä!)
Broadchurch (Aah, David Tennant! Ja Olivia Colman on mykistävän hyvä!)
The Walking Dead (Zombeja! Olen jäänyt puoli kautta jälkeen, enkä ole innostunut vielä pääsemään ajan tasalle.)
Vampyyripäiväkirjat (The Vampire Diaries) (Minulla on inho-tykkäys suhde tähän sarjaan; minua ärsyttää sarjan pinnallisuus, mutta sitten juoni on välillä niin (ärsyttävän) vetävä, että huoh, yhä on ollut pakko katsoa.)
True Blood (Inhosin sarjaa aluksi, jatkoin silti katselua, lopulta aloin tykätä, ja sitten taas innostus lopahti, enkä ole katsonut sarjaa loppuun asti.)
True Detective (Pidin ensimmäisen kauden tunnelmasta ja huikeista pääosan esittäjistä, joskin myönnän, etten ollut niin haltioissani kuin monet muut ovat olleet kokonaisuudesta. Katsottava kyllä, mutta luulen, etten enää seuraavaa kautta katso.)
Criminal Minds-FBI tutkijat (Harvoja puhtaita poliisisarjoja, joita jaksan katsoa.)
Haven (Hyvä Stephen Kingin kirjan pohjalta tehty sarja! Miljoona kertaa parempi kuin Under the Dome. Tosin en ole nähnyt vasta kuin kaksi kautta Havenia.)
Flashforward (Harmi kun jäi vain yhden kauden mittaiseksi.)
Harper´s Island  (Tulikohan tämä edes täällä tämän vuosikymmenen puolella?)
Arrow (Aloin katsella tätä Netflixistä ja en oikein lämmennyt sarjalle, mutta jatkoin sitkeästi katselua ja nyt olen yhtäkkiä kolmannella kaudella. Vihreän nuolen seikkailut ovat uponneet minuun siis pikkuhiljaa.)
Devious Maids (Hienoinen Täydelliset naiset-korvike)
Chuck (Viimeinen kausi on jäänyt toistaiseksi katsomatta.)
Puumanainen (Cougar Town) (Harvoja uudempia sit-comeja, joka on sykähdyttänyt. Toisaalta, olen ehkä nähnyt kauden tai kaksi.)

Hyviä television katselu hetkiä!

8 kommenttia:

  1. Orphan Blackin löysin myös tänä vuonna. Tykkäsin varsinkin veljestä paljon. Ihan en kuitenkaan päässyt sarjaan sisäään, joten pitää piahkoin katsoa toinen kausi,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle kyllä upposi aika kiitettävästi Orphan Black alusta alkaen. Felix on niin ihana! =D

      Poista
  2. Oi joi! Tohtori! <3 Olen saattanut mainita jo ennenkin olevani Tohtori-ihminen, mutta mainittakoon se vielä uudelleen. Olen myös tykännyt tästä uudesta kaudesta, joka on kyllä hyvä. Minäkään en kasista kovin paljoa pitänyt... listalta löytyi myös toinen tuttu, Orange is the new black. Tosi hyvä sarja, olen ihan koukussa (katson parhaillaan dvd:ltä toista kautta). <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu muistan että sinäkin tykkäät Tohtorista. =D Minä luulen, että nämä kaksiosaiset jaksot tekevät hyvää tälle uudelle kaudelle, ehkä viime vuonna tarinoille ei annettu tarpeeksi tilaa... Orange Is the New Black on ollut minunkin supersuosikkini - on aina hauskaa ja virkistävää löytää normaali, todella hyvä draamasarja, varsinkin kun itse olen aika paljon kallellaan tuonne spekulatiiviseen suuntaan... =D Mielestäni sarja on pitänyt hyvin tasonsa, kolmannestakin kaudesta tykkään.

      Poista
  3. Näistä tuttuja olivat Vampyyripäiväkirjat ja True Blood. Kumpikin muuttui tylsäksi jossain vaiheessa, ja tuntui siltä, että parhaat ideat oli jo käytetty. Esimerkiksi Vampyyripäiväkirjoissa pidin eniten niistä kausista, jolloin Klaus perheineen oli aiheuttamassa hämminkiä. Sen jälkeisiä jaksoja olen katsonut silloin tällöin. Tänään kai alkaa uusi kausi, joten ehkä nyt sitten se jakso pitäisi taas katsoa. :D

    Ja tulipa tällainen idea mieleen kommentistasi Neiti Etsivä -postaukseeni, mitä jos kirjoittaisit nostalgiapostauksen Neiti Etsivistä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Kummastakaan sarjasta en aluksi innostunut, sitten jossain vaiheessa tykästyin, ja sitten taas pääsi vähän lopahtamaan... Minä myös pidin tosi paljon niistä jaksoista, joissa Klaus ja kumppanit olivat mukana, pitäisiköhän sitä Originalsia kenties yrittää katsoa... =D Minä en ole TVD:stä saanut katsottua viidettä kautta loppuun, muutama jakso puuttuu, pitäisi varmaan katsoa, jos vaikka seuraavalle kaudelle pääsisi mukaan. Minulle TVD:n suurin ongelma on ollut Elena, kaikki on vain Elena sitä, Elena tätä, ja minusta hän on sarjan epäkiinnostavin hahmo.

      Uuh, mielenkiintoinen idea! Ehkäpä, ehkäpä. Pitäisi käydä lainaamassa juuri ne suosikit, joiden muistelen ollleen "tosi hyviä." =D

      Poista
  4. True Detectiven ykköskausi oli kyllä aivan loistava ja voin ilolla tunnustaa kuuluvani haltioituneiden joukkoon. Toinen kausi sen sijaan... en suosittelisi kenellekään. Siinä ei ole jäljellä mitään edellisen kauden tunnelmasta, päähenkilöt ovat outoja ja paperinmakuisia jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että True Detective vakuutti sinut ensin, ja harmi taas että toisella kaudella taso tippuu. Itse oikeastaan siinä vaiheessa kun kuulin että Farrell ja Vaughn ovat toisella kaudella mukana aloin jo tehdä pesäeroa sarjaan, sillä kumpikaan näyttelijä ei ole kovinkaan paljon mieleeni. =D

      Poista