Top Ten Tuesday: Rantapalloja, aurinkorasvaa ja kirjoja

Irene on ollut huono ihminen viime aikoina: en ole tehnyt Top Ten Tuesday- listaa moneen kuukauteen! Voi surkeuden surkeus! Olen pitänyt huolen siitä, että olen ollut sidottuna häpeäpaaluun. Siellä oleskelin, paljaan kukkulan laella, ja sieluni puhdistui. Ilman vettä ja leipää, kuumottavan auringon alla. (Selviän toki tällaisesta pikkujutusta, sillä mikäli ei ole käynyt vielä ilmi, minulla on mystisiä perusinhimillisyyden ylittäviä voimia.) Olen oppinut läksyni, minä vannon! (Pidän kättäni Musta Torni- kirjan päällä. Oho, otteeni vähän lipsahti.)

Ideat listauksen tekemiseen ovat olleet yhtä vähissä kuin kärsivällisyys paarmojen ja hyttysten kanssa, mutta nyt hurmaavan nerokkaasta ajatusteni merestä pulpahti esiin idea kuin poiju veden alta; minä listaan mukavan kepeitä kirjoja, joita on helppo lueskella vaikka rannalla samalla kun jäätelö sulaa toisessa kädessä. (Ja kun toisesta korvasta valuu pehmennyttä aivokudosta rantahietikolle lokkien suureksi iloksi.) Kuinka originelli idea! Kyllä, todella bisarria! Aivan uskomatonta mielen liikkeiden hyötykäyttöä! Sillä jos katsotte ulos ikkunasta - toivon todella, että teillä on ikkuna, ettekä asu kellarissa tai tynnyrissä -, huomaatte, että lasin takana vallitsee kertakaikkisen kummallinen vuodenaika, jolloin kaikki on niin mahdottoman vihreää ja sinistä ja valoisaa. Huh!  Itse asiassa aika pelottavaa, eikö totta?

Tästä lähtee. Kirjat ovat satunnaisessa järjestyksessä. Olen saattanut lukea näitä kirjoja kesällä. Tai keväällä. Ehkä syksyllä. Todennäköisesti talvella. Ja luultavasti kuun kamaralla jonkinlaisessa universumin toiselta laidalta puhaltavassa tähtipölymyrskyssä.

1. Rosetta Kivi: Pomo on pahin. Lainasin kirjan spontaanisti - sitäkin tapahtuu, ja silloin aika pysähtyy ja enkelikuoro laulaa - ja viihdyin yllättävän hyvin hauskan työympäristön kuvailun parissa. Jo hulvaton kansi saa hymyn huulille.

2. Helen Fielding: Bridget Jones- Elämäni sinkkuna. Voi Bridget! Nykyaikaisen tyttökirjallisuuden kruunaamaton kuningatar. Tiesittekö muuten, että sarjalle on tulossa kolmas osa? Hurraa!

3. Marian Keyes: Rachelin loma. Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luin Keyesiltä ja ihastuin ikihyviksi. Särmikästä chick-littiä, jota en ollut tiennyt edes olevan olemassa! Synkkyyttä ja hauskuutta mahtavassa paketissa.

4. Sophie Kinsella: Varsinainen talousihme. Himoshoppaaja ei iskenyt minuun, mutta muut Kinsellan kirjat ovat olleet ah niin yksinkertaisen typerän höttöisiä, mutta suloisia ja täynnä kommelluksia. Talousihmeen muistan yhä melko hyvin, vaikka kirjan lukemisesta on aikaa.  

5. Candace Bushnell: Kynsin hampain. Jos Bridet Jones on tyttökirjallisuuden kruunaamaton kuningatar, niin siinä tapauksessa Sinkkuelämää on tyttötelevision - miksi en keksi parempaa sanaa, hyi minä! - vastaava valtiatar. Carrien, Samanthan ja kumppaneiden innoittamana aloin lukea Bushnellin kirjoja, ja samaa tuttua glamouria, seksiä ja säpinää löytyi myös kirjan sivujen välistä.

 6. Cathy Kelly: Näytön paikka. Mikä tahansa Kellyn kirja ajaa saman asian; on naisia, jotka kertovat tarinansa, on surua ja onnea, on rakkautta ja ystävyyttä, on viehättävää irlantilaisuutta. Näytön paikasta on jäänyt mieleen pirteä kansi.

7. Tuija Lehtinen: Viiden tähden Tuhkimo. Lehtinen oli aikoinaan yksi lempikirjailijoistani - olin noihin aikoihin harvinaisen putkiaivoinen - ja pidän/pidin paljon hänen vanhemmasta tuotannostaan. Uusimpia kirjoja olen lukenut muutaman, enkä ole niistä pitänyt. Lehtiseltä kannattaa ehdottomasti valita vanhempaa materiaalia!

8. Phillip Margolin: Mennyt mutta muistoissa. Voi miten naisvaltainen lista! Äkkiä joku maskuliininen tyyppi kehiin! Jos tämä lista olisi asetettu paremmuusjärjestykseen, Mennyt mutta muistoissa olisi selkeä ykkönen. Lakikiemuroitakin sisältävä sarjamurhaajatrilleri pelastaa aivonne totaaliselta sulamiselta. Olen lukenut kirjan kaksi kertaa, ja nyt minusta tuntuu, että minun pitää lukea se taas. Koska en enää muista. Jotain niin kutkuttavaa siinä oli, että kirja nousee yhä kirkkaana esiin luettujen kirjojen suosta.

9. Lee Child: Teksas palaa. Sihisevän kuumaa testosteronia, vauhdikasta menoa ja vaarallisia tilanteita, mutta ei huolta, Jack Reacher hoitaa (minkä tahansa) homman! Äijäenergiaa! (Toimii varsinkin siinä tapauksessa, jos oman rannan uroot eivät vakuuta.)

10. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi. Miten minulla on sellainen tunne, että luin aina penikkana Susikoira Roi- sarjaa kesäisin? Vai oliko niissä kirjoissa aina kesä? Joka tapauksessa, reipas nuorten seikkailu saattaa olla paikallaan siinä vaiheessa kun iho on kärähtänyt, mukulat ovat kateissa - älä huoli, siellä ne leikkivät hiekkadyynin takana - ja eväät ovat pilalle pissittyinä, kiitos naapuripyyhkeen päällä retkottavan humalaisen.

Aurinkoisia lukuhetkiä!