Irene, Miss Päivänpaiste

 Jos vaikka lukisi -blogin Anu antoi minulle tunnustuksen; kiitos paljon Anu! Tunnustukseen kuuluu kuusi kysymystä, joihin on tarkoitus vastata parhaansa mukaan. Tästä lähtee! Sormien naksutus, hartioiden pyöräytys, niskan venytys, päällä seisonta, poskien taputtelu, rappusten juoksu, lumihangessa juoksu, varjonyrkkeily - valmistaudun aina bloggaukseen kuin Rocky Balboa otteluihinsa -  ja näin olen valmis kohtaamaan tentin vaarat.

1. Mistä unelmoit?

Irene on kävelevä klisee ja vastaa, että unelmoin kirjan julkaisusta. Ymmärrättekö te  ihmiset - niin juuri, te yli-ihmiset siellä jossain - jotka olette saaneet käsikirjoituksenne julkaistua kovissa kansissa, että kuinka onnekkaita te oikein olette? Ymmärrättekö te? Minusta tuntuu välillä, että olen kirjoittanut sormeni ruvelle, ja yhä vaan oman kirjan julkaiseminen tuntuu yhtä todennäköiseltä kuin tanssivan lumiukon näkeminen takapihalla. Te, Onnekkaat. Rypekää onnessanne. Sillä jos ette sitä tee, minä olen vihainen. Oi, miten haluaisin silitellä oman kirjani kantta, painaa poskeni sitä vasten ja hyräillä sille tuutulauluja. Menisin nukkumaan se kirja kainalossani.

2. Kolme tärkeintä asiaa arjessasi?

Hulluus, hektisyys ja raivo. Ei hetkinen, anna kun mietin uudestaan. Vastaan sittenkin että itsenäisyys, rentous ja hyvä mieli. Kyllä, lukitsen tämän vastauksen, rohkeasti, ilman että soitan kaverille tai käytän oljenkortta. En katso edes tietosanakirjasta.

3. Jos ryhtyisit kaksoiskanslaiseksi, mikä olisi toinen kotimaasi?

Jos oletetaan, että minä osaisin puhua saksaa - jostain kummallisesta syystä peruskoulun päästötodistuksessani saksan loppunumero oli yhdeksän, vaikka en juuri koskaan tehnyt läksyjä; saksantunnit saivat minut, muuten ihan kiltin ja kelpo oppilaan kapinoimaan - enemmän kuin "danke schön ja herzlich willkommen in Berlin!", luulen, että Itävalta tai Sveitsi voisi olla toinen kotimaani. Siellä minä asuisin vuoren juurella kuin Pikku Heidi ja paimentaisin vuohia, kissoja ja minipossuja.

4. Elämäsi parhain saavutus?

Täytin eilen astianpesukoneen täydellisesti, siis täydellisesti. Odottelen parhaillaaan rintamerkkiä viralliselta astianpesukoneliitolta, jossa lukee "Elämäsi parhain saavutus - Ensiluokkainen astianpesukoneen täyttö". Hmm. Tämä on aika vaikea kysymys. Vaikka astianpesukoneen täyttämistaitoni ovat maagiset - oijoi sitä lautasrivin linjakkuutta! - minun täytyy ehkä kuitenkin nostaa toinen asia tämän yli. Se, että ylipäätään synnyin. Se on melko kova saavutus, jota on vaikea ohittaa.

5. Suosikkiharrastuksesi?

Miekkailu kummitusritareiden kanssa, hurjien pakotemppujen harjoitteleminen ja levitoiminen. Äh, ei, nämä tulevat vasta sijoilla 4-6. Suosikkiharrastukseni ovat liikunta, lukeminen/kirjoittaminen sekä hyvännäköisten miesten bongaaminen televisiosta.

6. Suosikkimusiikkisi?

Minun olisi varmasti helpompi vastata, että minkälainen musiikki saa ihokarvani hirttäytymään keskenään kuin kertoa suosikeistani. Irenen maailmassa pitäisi kieltää lailla mm. suomalainen rap, suomalainen reggae, perinteinen suomalainen iskelmä ja perinteinen amerikkalainen country. Musiikkimakuni on loppujen lopuksi aika tylsä - muutenhan olen hirvittävän jännittävä ihminen! - ja mainstreamia. Toisaalta minua kiehtoi ajatus heittää tähän liuta keksittyjä bändejä kuten Hurmion Hutilot, Backyard Ducks ja Magic Bullet on the Brain, jotta minua luultaisiin käsittämättömän indieksi, mutta vastustin houkutusta. Olen ollut HIM-tyttö - kauan eläköön Himpulat!- jo vuosien ajan; muuten suosikit vaihtelevat mielentilan mukaan. Bruno Mars, Adele, Lady Gaga, Jenni Vartiainen ja Madonna toimivat aina.

Ojennan kukkasen eteenpäin Memories from media-blogin Jaanalle.