.

.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Top Ten Tuesday: Kuninkaan parhaat


Luen tällä hetkellä pienen rahin kokoista kirjaa, joka saattaa olla myös innovatiivinen huonekalu; joka tapauksessa minulla vierähtää sen parissa useampi päivä, joten päätin kaivaa naftaliinista mainion Top Ten Tuesday-listauksen väliaikanumeroksi. Vihdoinkin listaan itse Maestron, herra Stephen Kingin kirjoja! Minun piti itse asiassa toteuttaa tämä lista aikoja sitten, mutta olen tainnut säästellä houkuttelevinta ja huumaavinta listaa pahan päivän varalle. Joka on ilmeisesti nyt. Pelastautukaa ken voi! 

Vähemmän herra Kingiä tunteville kerrottakoon, että mies on kirjoittanut noin kolmetuhatta kirjaa (toisin sanoen lähemmäs seitsemänkymmentä kappaletta), joista on suomennettu suurin osa. Minä olen toistaiseksi valloittanut tästä hienosta kirjavuoresta vajaa neljäkymmentä teosta, joista suurimman osan viimeisen neljän, viiden vuoden aikana. Olen aikaisemmin maininnut, että luin muutamia Kingin kirjoja teini-ikäisenä, mutta en silloin ihastunut kirjoihin pohjattomasti, ja välissä oli melkein viidentoista vuoden tauko, etten lukenut yhtä ainoaa Kingin kirjaa. Sitten kun viimein luin - oi niin aikuisena ja kypsänä! - se oli menoa se, ja loputtoman rakkauden alku. Aion lukea nuo teini-iässä lukemani kirjat uudelleen, sillä minulla on sen verran hataria muistikuvia niistä kirjoista. Siksipä listalleni eksyy lähinnä kirjoja, jotka ovat tuoreemmassa muistissa.

Herra King täytti muuten vastikään 66-vuotta. Onnea, onnea herrani, sankarini! Pitkää ikää ja lisää yhtä leppoisia tarinoita kirjoitettavaksi!  

Tässä ne tulevat. Irenen parhaimmat ja tärkeimmät.

1. Musta torni- sarja. Huh. Mikä yllätyskortti! En olekaan ehtinyt jankuttaa Mustan tornin erinomaisuutta blogissani kertaakaan! Musta torni on kahdeksanosainen sarja, mutta se edustaa minulle yhtä suurta kirjaa, ja lista olisi kieltämättä aika tylsä, jos se olisi täynnä osia Mustasta tornista. Mutta mainittakoon, että sarjan rakkaimmat osat minulle ovat Kolme korttia pakasta ja Joutomaa.

2. Tukikohta. Yhtä ylivoimainen kakkonen kuin Musta torni on ykkönen. Unohtumaton matka ja unohtumattomat ihmiset! Haluaisin nähdä kirjasta tehdyn minisarjan. Pian. NYT.  

3. Uneton yö. Tunnustan, että arastelin, vai voisiko peloton Irene sanoa jopa että pelkäsin tämän kirjan kantta etukäteen. En tiedä miksi kannen kuva vaikutti minuun niin, etten uskaltanut lainata kirjaa pitkään aikaan. Onneksi vihdoin lainasin ja nautin kirjasta todella paljon. Eikä se edes ollut pelottava. Hassu Irene yllättää jälleen; kirjan sisällöt eivät pelota, mutta kannet ovat asia erikseen.

4. Talismaani (yhdessä Peter Straubin kanssa). Musta Torni-viboja sisältävä Talismaani kiehtoi ja koukutti lähes yhtä lailla kuin jykevä isoveljensä. Huoli siitä, että Talismaani ei tuntuisi Kingin kirjalta herra Straubin ollessa kuvioissa mukana, oli täysin turha.

5. Uinu, uinu lemmikkini. Ehdin nähdä Uinu, uinu lemmikkini elokuvana useita kertoja ennen kuin luin kirjan. Pidän yhä elokuvaversiota yhtenä vaikuttavimmista perinteisistä kauhuelokuvista, ja ilokseni sain huomata, että tarina toimii loistavasti myös kirjana.

Siellä se uinuu. Leopardini, tuon mustavalkoisen karvapuuhkan alla.

6. Tapahtumapaikkana Duma Key. On olemassa kingiläisiä, joiden mielestä herran uudempi tuotanto ei ole yhtä kiinnostavaa kuin hänen vanhempi tuotantonsa, mutta he ovat tietenkin väärässä, ja minun aikomuksenani onkin karkottaa nämä toisinajattelijat maapallolta XXYYZZ-planeetalle, missä he saavat lukea Twilightia - eikä mitään muuta kuin Twilightia - koko loppuikänsä. Hah! Siitäs saatte! Tapahtumapaikkana Duma Key on upea kirja. Rakastin joka hetkeä.

7. Kuulolla. En unohda koskaan kännykahjoja. En koskaan. Kuulolla on maailmanlopun seikkailu, joka muistuttaa jollain tavalla Tukikohtaa, mutta tekee saman pienemmässä koossa. Kirja, joka kosketti ja nauratti yhtä aikaa. Pidin hurjasti.      

8. Kalpea aavistus. Tämä kirja on siinä mielessä kummallinen kirja, ettei se ole varsinaisesti kovin mieleenpainuva tarinaltaan, mutta jotain kaunista ja viipyilevää se sisältää; kauhukuvien nerokasta maalausta ja menetetyn rakkauden tuskaa. Näin ollen Kalpea aavistus nousee aina esiin, kun mietin vahvimpia lukukokemuksiani herra Kingin seurassa.

9. Epätoivon kaupunki. Muistan kuinka luin tämän kirjan hirveällä kiireellä, sillä kirjan leffaversio oli juuri tulossa televisiosta, ja minä halusin lukea kirjan ennen leffan katsomista. Kirjassa oli kaupunki. Ja epätoivoa. Sekä jotain outoa. Leffa on enemmänkin huvittavan tönkkö. Onneksi luin kirjan ennen sitä.

10. Auringonlaskun jälkeen. Vaikka herra King on tunnettu pitkistä ja eeppisistä kirjoistaan, mahtuu hänen uralleen kasa pienoisromaani - ja novellikokoelmia. King on myös loistava lyhyiden tarinoiden kirjoittaja. Auringonlaskun jälkeen on kolmentoista novellin kokoelma; viihdyin jokaisen parissa hämmästyttävän hyvin, vaikka en ole yleisesti ottaen novellien suuri ystävä. Mutta olen sitäkin suurempi Kingin novellien ystävä!

Apua, joko kymmenen tuli täyteen? En kestä!  Voidaanko Kuninkaan kohdalla tehdä poikkeus ja muuttaa lista muotoon Top Twenty? Top Thirty? Top Forty? Toisaalta, on ehkä parempi lopettaa tähän, sillä kirjojen laittaminen paremmuusjärjestykseen alkoi käydä vaikeaksi siinä neljännen kirjan kohdalla.

Pari King-uutista tähän loppuun: herran uusin romaani, Doctor Sleep, on ilmestynyt hiljattain. Doctor Sleep on eräänlainen jatko-osa Hohdolle, jota minä surkea maanmatonen en ole lukenut. Olen nähnyt vain Kubrickin elokuvaversion. Mutta minulla on suunnitelma; mahtava Tammi julkaisee Tohtori Unen tammikuussa ja minä aion lukea sitä ennen Hohdon. Tosin minun pitää mennä uhkailemaan paikallista kirjastolaitosta; ainoa kotiseutuni kappale Hohdosta on piilotettu jonnekin varastojen perukoille, mahdollisesti jopa kaivettu sen alle tai viety kaupungin alla luikertelevien salakäytävien kaukaisimpaan kolkkaan. Siitä syystä, että kirjasto on evakossa pienissä tiloissa remontin takia, ja osa kirjoista on laitettu niin sanotusti talteen. Kehtasivat laittaa Hohdon! Minun pitää siis jossain vaiheessa mennä vaatimaan Hohdolle sille kuuluvia oikeuksia.

Carrie saapuu jälleen elokuvateattereihin! Carrie on Kingin esikoisromaani lähes neljänkymmenen vuoden takaa; pari vuotta myöhemmin tuo neitokainen kauhistutti seitsemänkymmentäluvun teinejä valkokankaalla, ja kaksituhattaluvun puolella neitokainen esiintyi myös tv-elokuvan muodossa. Nyt Carrie on taas saanut uutta verta suoniinsa; remake valloittaa maailman näillä näppäimillä! Leffa saadaan Suomeen ilmeisesti marraskuussa.



Näin hienot uutiset kruunaavat näin hienon bloggauksen, eikö totta? Olen ehkä saavuttanut kliimaksini bloggaajana. Pitäisikö minun kenties vetäytyä eläkkeelle?


"I'm always more interested in the people than I am in the monsters."
--Stephen King

Kuninkaallista viikkoa kaikille!   

   

       

13 kommenttia:

  1. Tämän listan myötä tuli taas sellainen olo, että pitäisi lukea lisää Kingiä. Tukikohdat (Suomessa kun jaettiin kahtia), Mustat Tornit (voi miksi saimme Joutomaan jälkeen Velhon?!), Carrie ja Kosketus ovat minua vilkuilleet julmasti hyllystä jo kauan. Ja jostain haluaisin vielä löytää Sen.

    Mutta kerrohan Irene, kun kerran olet moneen otteeseen jo julistautunut Kingin #1 faniksi, koska aiot lukea Piinan? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että innosti! =D Minä luin Tukikohdan kahdessa osassa muutaman kuukauden viiveellä, Mustat tornit lähes putkeen. Velho on minullekin se "ei mieluisin" osa. Carrien luin silloin penskana, Kosketusta yritin myös lukea penskana, mutta se jäi silloin kesken. Sen haluaisin ehdottomasti lukea, olen nähnyt siitä vain minisarjan.

      Mutta minähän olen lukenut Piinan! =D Sen luin teini-ikäisenä, ja muistaakseni jopa toisen kerran vähän vanhempana, se oli lähellä nousta listalle, mutta en sitten nostanutkaan juuri sen takia, kun se ei ole niin voimakkaana muistissa kuin nämä muut. Aion senkin lukea uudestaan näillä "vanhemmilla" silmillä. =D

      Poista
    2. Olen nähnyt ihan hirveästi Kingin adaptaatioita, mutta kirjoista en ole saanut otetta kuin vasta aikuisiällä. Minulla on vähän samanlainen King ristiretki aluillaan kuin sinullakin.

      Aaaahhh, muistan joskus etsineeni Piinan arvostelua blogistasi, mutten löytänyt. Minusta siinä on aika herkullinen asetelma ja olisi hauska lukea millainen lukukokemuksesi siitä oli. ;)

      Poista
    3. Minäkin olen aikasta paljon nähnyt näitä King-leffoja ja sarjoja yms. you name it. =D Olen jo vähän miettinyt, että niihin liittyen pitänee tehdä oma suosikkipostaus jossain vaiheessa. King-ristiretki on parhautta!

      Piina on hyvä. Sen verran muistan. =D Myös leffana. Minun pitää kohta nimittäin siirtyä pikkuhiljaa noiden jo kertaalleen luettujen tai leffana/sarjana nähtyjen puolelle eli Piinaakin lienee luvassa täällä bloginkin puolella. Tai toisaalta tämä blogi taitaa olla jo luonnostaan silkkaa piinaa. =D

      Poista
  2. Olen lukenut Kingiltä kai kuusi tai seitsemän kirjaa. Noista sinun suosikeistasi vain Uinu, uinu lemmikkini. Minulla on varauksessa Doctor Sleep, joten varmaan vielä tämän vuoden puolella bloggaan ensimmäistä kertaa Kingistä. Hohto on King-suosikkini, joten haluan lukea tuon jatko-osankin. :) Lue Hohto! Uskon, että siitä pitäisit. Carrien olen lukenut kahteen kertaan, viimeksi reilu vuosi sitten ja sain jo poikaystäväni melkein lupautumaan itselleni leffaseuraksi. Jes, nyt ehkä uskallan mennä katsomaan Carrien elokuvanakin, sillä minä pelkään yleensä niitäkin elokuvia, jotka eivät kenenkään muun mielestä ole lainkaan pelottavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brassailen vielä, että olen näköjään lukenut toisenkin Kingin, jota sinä et ole lukenut. Joskus lukion alkupuolella kahlasin Sen läpi, mutta se oli minulle ehkä pienoinen pettymys. En saanut pellekammoa.

      Poista
    2. Kuusi tai seitsemän kirjaa. Wow. Nyt vasta tajuan, että olenpas minä tainnutkin aikamoisen kasan näitä kirjoja lukea. =D Voi, onpa mielenkiintoista sitten kuulla mitä Doctor Sleepistä ajattelet. Luen kyllä paikallisen Hohdon, kunhan sen joku kaivaa jostain maan alta. =D Perinteisiini lähes jo kuuluu, että luen Kingiä aina joulun aikoihin, että sinneköhän sen säästelen... Luulisi että uusi Carrie on sinulle pala kakkua. Hope so. Toisaalta, ei kannata luottaa naiseen, joka ei käytännössä pelkää minkäänlaisia leffoja. =D Ooh, olet lukenut Sen! Siistiä! Etkä edes saanut pellekammoa! =D

      Poista
    3. Juu, neljäkymmentä kirjaa samalta kirjailijalta on ihan hirveästi. Miten olet ehtinyt lukea noin paljon Kingiä, kun olet lukenut kuitenkin paljon muutakin? Ai niin, varmaan taikavoimillasi on jotakin tekemistä asian kanssa. En ole keltään kirjailijalta lukenut noin montaa kirjaa paitsi että J.K. Rowlingilta olen lukenut niitä samoja kirjoja moneenkymmeneen kertaan. Taitaa olla kuitenkin hieman eri juttu. :D Kiva sitten kuulla, mitä pidät Hohdosta. Varmaan koet kirjan hieman eri tavalla kuin minä, koska olet lukenut noin paljon Kingiä ja olet niin suuri King-fani. Ei Carrie kyllä kirjana ihan hirveän pelottava ollut, mutta ihan hyvin voin silti pelätä sitä elokuvaa. Olen taitava elokuvien pelkäämisessä. :)

      Poista
    4. Niin, mutta täytyy myös muistaa, ettei King ole mikään eilisen teeren herra, ja kaiken lisäksi vielä hyvin tuottelias, joten lukemistahan riittää... =D Myönnän, että minulla oli tuossa muutama vuosi sitten varsinainen King-vuosi; luin varmaan viisitoista Kingiä vuoden sisällä. Käytännössä minulla oli melkein koko ajan jokin Kingi kesken, ja jos luin jotain muuta, minulle tuli vieroitusoireita. =D Nyt minulla alkoi oikein syyhyttää tuo Hohto, pitääköhän lähteä sitä maanittelemaan jo ennen joulua... Carriehan on tosiaan (kai?) helpoimmasta päästä Kingin kirjoista, ei ole sillä lailla "kauhu-kauhua", kyllä sinä selviät leffastakin! You can do it! =D

      Poista
  3. Tulin kertomaan kaksi asiaa. Ensinnäkin, aina kun tulen tänne blogiisi, alkaa mieleni tehdä lukea Kingiä. Hohto ja 22.11.63 olisivat hyllyssä odottamassa lukuvuoroaan, mutta miksi, oi miksi valitsen kuitenkin aina jotain muuta luettavaa?! (Tässä kohtaa voisit nyt antaa minulle pienen henkilökohtaisen tsemppipotkun persuuksille!) Toiseksi, tämäkin oli taas aivan mainio kirjoitus. Kiitos että olet juuri sellainen kuin olet! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hyvä niin! (Aivopesutaktiikkani siis toimii, hih.) 22.11.63:n olen lukenut ja se on okei, ei parhainta Kingiä, mutta viihdyttää kyllä. Toisaalta vähemmän tai ei ollenkaan Kingiä lukeneet ovat pitäneet siitä todella paljon. Hohto on tosiaan minulta lukematta, ja sitä taas vannoutuneet kingiläiset pitävät yhtenä parhaimmista... Minähän en voi siihen vielä sanoa juuta enkä jaata. =D Täältä tulee tsemppipotku! Pam! Poks! Fluff! (Nyt täytyy kyllä myöntää, etten osaa kuvailla tsemppipotkun ääntä.) Tuossa jo Annamia tsemppasin, niin sinullekin samat sanat: You can do it! =D

      Kiitos. Punastun. Onneksi teitä on, jotka ymmärrätte minua; joskus epäilyttää, että meneeköhän minun juttuni vähän yli hilseen välillä. =D

      Poista
  4. Ehditkö luulla, että en tule kommentoimaan? ;) Ihana lukea King-listaasi, olet sinä aika hurja kun onnistuit rankkaamaan näitä paremmuusjärjestykseen! Musta torni on minullakin ykkösenä, mutta seuraavia sijoja olisi kamalaa ja kamalan vaikeaa miettiä!

    Minä olen lukenut Kingejä jostain ala-asteen ja yläasteen vaihteesta asti ja luen niitä todennäköisesti hamaan loppuuni tai näön menettämiseen asti, uudelleen ja uudelleen... Onneksi tuotanto on niin laaja, että lukemista riittää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih hii, ajattelin kyllä, että jossain vaiheessa hiivit paikalle. =D Niin, nämä kirjat nousivat kohtalaisen "helposti" listalle, ja kolme ekaa oli ehdottoman selviä. Järjestys siitä eteenpäin on tosin vähän sinnepäin... =D

      Tuotantoa todellakin riittää, onneksi. Minulla kun oli se valtava tauko Kingin kirjojen lukemisessa, niin on kyllä sitten joskus mielenkiintoista lukea niitä aikoja sitten lukemiani uudestaan. <3

      Poista